`s Baggers & Grilling

Se "lapsi karkkikaupassa"-tunne pääsi eilen yllättämään todenteolla, kun mentiin pienellä kaveriporukalla syömään ravintolaan. ´s Baggers-ravintola ei ole ihan normaali ravintola, vaan ravintola, jossa melkein kaikki on automatisoitu. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokaa ei tilata tarjoilijalta, eikä tarjoilija tuo annoksia pöytään. Ruoka-annokset tilataan kosketusnäyttöltä valiten ja ruoka tulee pöytään pitkin eräänlaista liukumäkiviritelmää pitkin.

Yksi mexicolaisita kavereistani oli kuullut ravintolasta jo ennen Saksaan tuloaan ja on puhunut sinne menemisestä jo pitkään, joten päätimme lähteä katsastamaan paikan tänä viikonloppuna. Ja koska kyseessä oli meidän oma sekalainen porukkamme, ei mihinkään meneminen ole yksinkertaista. Kaikki olivat innoissaan lähdössä, mutta kenelläkään ei ollut mitään käsitystä, missä ravintola sijaitsee. Nokkelana poikana Carlos oli ottanut selvää, että ravintolaan pitäisi päästä yhdellä bussilla, joka vie meidät suoraan Fürthiin. Fürth on oma pieni kaupungin kaltainen paikkansa aivan Nürnbergin laitamilla ja tavallaan siksi osa Nürnbergiä. Meidän onneksemme näin oli, koska ilmaisilla Fahrkarte-lipuillamme voimme matkustaa mihin tahansa Nürnbergin ja Fürthin välillä, joten kenenkään ei tarvinnut maksaa matkustelusta.

Ensimmäinen ongelma oli löytää bussiasema, jolta lähtisi pitkän matkan busseja. Löysimme bussiaseman ja siellä sitten etsimme bussia numero 28, jolla pääsisimme perille. Lopulta kaksi saksaa puhuvaa tyttöä menivät kysymään, mistä tällainen bussi lähtee. Hetken kuluttua he tulivat takaisin ja sanoivat, ettei sellaista bussia ole olemassakaan. No ei siinä mitään, metrolla pääsee aina.

Pääsimme Fürthiin ja sieltä otimme bussin, jolla pääsimme ravintolan viereen. Lopulta pääsimme sisään ravintolaan, emmekä myöhästyneet kuin 10 minuuttia varauksemme alusta. Sisällä kaikki näytti joltain avaruuslaitokselta kummallisine väreineen ja härveleineen. Vähän tuli kieltämättä sellainen olo, että vitsailevatko nämä ihmiset. Istuimme ympyrän muotoiseen pöytään, jonka keskellä kökötti iso metallihässäkkä ja meillä on kaki tietokoneen ruutua, joista saimme tilata ruokamme. Jo tämä sai hermostuneita naurunpyrähdyksiä aikaan, mutta kunnolla kaikki innostuivat vasta kun ensimmäinen ruoka-annos liukui liukumäkeään alas pienessä kattilassa, josta törötti tähtisädetikku. Sädehtivä ruoka-annos, on siis tungettuna pieneen kattilaan, josta sen saa itse ottaa lautaselle, joita löytyy pöydän keskellä olevasta hökkelistä.
Ruoka oli hyvää ja ravintola älyttömän hauska. Tulipahan sekin kokeiltua.

`s Baggers

Juoma saapui liukumäkeä.

Kortti, joka tungettiin tietokoneeseen tilatessa.

Ruokapöytä

Ruoka-annoksissa oli tarrat, josta näki mitä tuli tilattua.

Tietokone, jolla tilaus tehtiin.

Ruoka-annos.

Kattilan patakintaat. Ehkä söpöimmät ikinä.

Tänään oli kaunis ilma ja ihmiset päätti, että nyt mennään grillaamaan. Ja kuten olen maininnut aikaisemminkin, niin tällä porukalla mikään ei onnistu ensimmäisellä kerralla. Puisto, johon olimme matkalla on aika kaukana useimpien opiskelijoiden asunnoista. Paras keino päästä perille oli mennä raitiovaunulla, jonka jälkeen pääsisimme bussilla aivan puiston viereen. Niin ainakin oli tarkoitus käydä. Olisimme joutuneet odottamaan bussia puoli tuntia, joten päätimme lähteä kävelemään, koska tiesimmehän suunnilleen, mihin päin oltiin menossa. Note to myself: ÄLÄ IKINÄ LÄHDE HAAHUILEMAAN, JOS ET TIEDÄ VARMAKSI! Päädyimme haahuilemaan melkein kaksi tuntia tietämättä mihin päin oltiin menossa ja ylipäätään, että missä ihmeessä oikein olimme. Lopulta onneksi pääsimme perille ja kaikilla oli oikein kivaa. Aurinko paistoi ja ruoka oli hyvää. Vähän kieltämättä ärsytti, kun lähtiessämme takaisin tajusimme, että raitovaunupysäkki, jolla jäimme oli muutaman minuutin matkan päässä grillailupaikastamme. Että kävelimme sitten ihan turhaan parin tunnin lenkin puiston toiseen päähän, vaikka olisimme päässeet grillaamaan kaksi tuntia aikaisemmin, jos joku olisi tajunnut ottaa kartan mukaan. Note to myself: KARTTA MUKAAN! AINA!!!