Joo, elikkäs eilen oli kiva päivä. Menin töihin 9.30 ja pääsin 18.00. Meillä oli aamulla lasten varjoteatterisysteemi, joten paikka kuhisi sellasia polvenkorkuisia pikku ihmisiä. Puoli kahden aikaan talo täyttyi vähän vanhemmista lapsista, jotka tulivat tekemään läksyjään.
Miksi päivä sitten oli niin hyvä? Ei aavistustakaan. Aamulla olisin voinut vannoa, että päivästä olisi tullut hirveä. Meinasin myöhästyä töistä, koska ensin lähdin hirveällä kiireellä ilman puhelinta, joten jouduin hakemaan sen. Sitten pääsin taas vauhtiin ja tajusin jossain vaiheessa, että työpaikan avaimet ovat edelleen pöydällä omassa asunnossani. No, takaisin sitten taas. Nyt oli jo niin kiire, etten voinut enää kävellä töihin. Se ärsytti, koska ulkona oli ihana auringonpaiste ja täydellinen ilma kävelylenkille. Kiirehdin sitten metrolle ja toivoin, että niitä menisi jotenkin järkevästi, että ehtisin töihin ajoissa.
Pääsin lopulta hyvissä ajoin töihin ja kuulin muilta työntekijöiltä, että olisin ihan hyvin voinut tulla myöhemmin. Päädyin vain hymyilemään ja tasailemaan hengitystäni hirveän kiirehdinnän jälkeen. Teatteri hässäkän jälkeen pidimme henkilökunnan kokouksen, jossa käytiin tulevan viikon juttuja läpi. Varmasti oli hyvä kokous, minä vaan en ymmärtänyt mitään siitä saksan kielisestä mölinästä. Vähän kieltämättä iski epätoivo, kun meille esiteltiin uutta lukkosysteemiä, jolla estetään asiattomien yölliset seikkailut. Koko ajan mietin vain, että taatusti pääsevät sisään, kun en tajua mitään.
Kaiken tämän jälkeen päivä kuitenkin lähti uuteen nousuun. Sain uusia kavereita lapsista ja jopa halauksen tytöltä, jolle en ollut sanonut sanaakaan kertaakaan. Me myös leivoimme tuulihattuja...siis päädyimme lopulta sulattamaan valmistuulihattuja ja dippaamaan niitä sulatettuun suklaaseen. Sain välillä jopa suuni auki ja vitsailin lasten kanssa saksaksi. Iltapäivä oli täynnä hälinää ja kaikki naureskelivat. Ja kun lopulta kello tuli kuusi ja lähdin pois, aamuisen turhautumisen tilalla oli iloisia ihmisiä ja itsekin tunsin oloni hyväksi ja iloiseksi. Toivottavasti tänään on edes hieman samankaltainen päivä. Ainakin sää on ihana ja jos lähden nyt, niin ehdin hyvin kävellä kaikessa rauhassa, ilman hoppua. Auf Wiedersehen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti