Der Stammtisch

Keskiviikkona 7.3. international club järjesti tämän kuun Stammtisch-tapahtuman. Stammtisch järjestetään joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona ja se on tarkoitettu vaihto-oppilaille ja ”Buddy”-opiskelijoille (kv-tuutorin kaltainen saksalainen opiskelija). Stammtisch järjestetään saksalaisessa Kneipessä, eli baarissa, jossa tarkoituksena on tutustua uusiin ihmisiin ja jutella mukavia kaikkien läsnä olevien kanssa.

Tämän kuun Stammtisch pidettiin todella kiva näköisessä baarissa, jonka yläkerta oli aikalailla meidän valtaamamme. Paikalla olevista suurin osa oli minulle tuntemattomia ihmisiä, mutta myös parhaat kaverini olivat paikalla. Yhdessä vaiheessa yksi Buddy tuli luoksemme uuden tytön kanssa. Buddy sanoi, että minähän olen suomesta kotoisin ja kertoi sitten uuden tytön olevan myös suomalainen.  Oli hassua yhtäkkiä pystyä puhumaan omaa äidinkieltään kaikkien niiden erimaalaisten nuorten seassa. Suomalaisen tytön nimi on Kia ja hän viihtyi loppu illan hyvin meidän seurassamme. Kuitenkin kun lähdimme nukkumaan, sanoivat kaverini, että olen edelleen heidän lempisuomalaisensa. Kotimatka meni ”Minä rakastan sinua”- huudahdusten saattelemana. Pitikin mennä opettamaan suomea…

Vaikka pääsin nukkumaan vasta kolmelta aamulla, olin melko virkeänä saksan intensiivikurssilla kello 9.00. Väsymyksen huomasi vain levottomuudesta, joka pakotti heilumaan koko ajan. Tuntien jälkeen menin kolmen puolalaisen tytön kanssa vakuutusyhtiöön ottamaan kopion eurooppalaisesta sairaanhoitokortista, jota ilmeisesti tarvitaan johonkin. Olin sopinut tapaavani oman Buddyni Kerstinin iltapäivällä. Kerstin oli menossa vaihto-oppilaiden kanssa allekirjoittamaan vuokrasopimuksia, joten menin mukaan, vaikka minun sopimukseni on kirjoitettu ajat sitten. Odottelin kavereideni kanssa odotushuoneessa ja oli hassua vain istua ilman minkäänlaisia pakotteita ja odottaa, että kaikki saavat asiansa hoidettua. Suomessa on aina jotain, mitä pitäisi tehdä, eikä sellaista hetkeä, että voi vaan istua sen kummempia ajattelematta, ole hirveän usein. Kun vuokrasopimukset oli kirjoitettu, lähdimme Kerstinin ja muutaman muun kanssa syömään. Löysimme kivan italialaisen ravintolan nimeltään Vapiano. Ravintola oli tosi kiva ja ruoka hyvää. 

Yritin kovasti tänään keskustella saksaksi Kerstinin ja Luxemburgilaisen Claudian kanssa, mutta se meni ihan penkin alle. Ymmärsin kyllä melko hyvin, mitä he sanoivat, mutta en yksinkertaisesti saanut mitään ulos suustani. Pieni epätoivo iski, koska ensi viikon torstaina 15.3. alkaa harjoitteluni, jolloin minun pitäisi pystyä kommunikoimaan saksaksi. Kokonaan en toivosta luovu, koska Kerstin sanoi, että minä puhun ihan hyvin ja voi hyvin olla, että muutaman yön valvomisella voi olla tekemistä asian kanssa. Tämä varmaankin pitää paikkansa, koska tänään myös keskustelut englanniksi tuntuivat ylitsepääsemättömiltä. Jos teksti on täynnä virheitä, älkää välittäkö. Joudun kirjoittaessani vähän taistelemaan, jotta saan silmät pidettyä auki. Päivä on muutenkin vähän mennyt miten sattuu ja kaiken kruunaa se, että Internet ei toimi. Joten kun luette tätä, älkää ihmetelkö, että puhun menneestä kuin se olisi nyt. Kirjoitin tämän odottaessani jospa Internet toimisi. No, eipä toiminut. Noh, lisään tekstin blogiin, kun saan seuraavan kerran sen auki. Tänään aion mennä aikaisin nukkumaan, jotta jaksan taas huomenna valvoa. Lauantaina onkin sitten kaupunkireissu läheiseen Bambergin kaupunkiin. Guten Nacht!