lauantai 31. maaliskuuta 2012

Eislauf um Mitternacht

Eilen oli hyvä päivä. Oikeastaan aivan mahtava jos totta puhutaan. Olin töissä yli kymmenen tuntia, mutta se ei tuntunut missään ja olisin voinut jatkaa vaikka kuinka pitkään. Ensin oli tavallinen työpäivä 13.15-21.30. Perjantain vuoksi kaikki oli jotenkin rennompaa. Etenkin kun lapsilla ja nuorilla alkoi kahden viikon pääsiäisloma. Joo-o...ei meillä vaan mitään kahden viikon pääsiäislomia ole Suomessa. Toisaalta täällä kesälomat alkaa vasta joskus heinäkuun lopulla, että ehkä voin luopua kahdesta viikosta keväällä ja pitää koko kesän lomaa.

Anyways, normaalit kahdeksan tuntia kuluivat hirveän nopeasti nauraessa ja pelejä pelaillessa. Jotenkin ensimmäistä kertaa kunnolla harjoittelun alettua tuntui, että nyt olen mukana porukassa. En ole enää joku outo suomalainen tyttö, joka yrittää mongertaa saksaa, vaan selkeästi osa jotain isoa porukkaa. Vähän kuin osa isoa outoa perhettä. I was so happy! Vitsailimme ja nauroimme mahat kipeinä. Ja kyllä, saksaksi koko ajan! Alan vihdoin päästä jyvälle tästä kielestä. Ja ilokseni huomasin, että lapset tulevat yhä useammin pyytämään apua minulta, vaikka joku tutummista ja saksankielen taitoisemmista ohjaajista olisi lähettyvillä. He myös ovat vihdoin tajunneet hidastaa sitä puheen tempoa, kun haluavat, että ymmärrän mistä on kyse.

Se hetki, kun tajusin, että tulevaisuuden ammattini voi hyvinkin olla yksi maailman parhaista, oli kun lähdimme luistelemaan kello 21.45. Jugendhaus Gost järjestää välillä nuorille Mitternachtsports-tapahtumia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikenlaisia urheilujuttuja tapahtuu myöhään, usein keskiyön paikkeilla. Tällä kertaa tarjolla oli luistelua Nürnbergin jäähallilla. Lähdimme muutaman hengen porukalla seikkailemaan U-bahnilla ja S-bahnilla. Ja niin kuin usein sanotaa, on matkustaminen usein määränpäätä tärkeämpää. Kyllä ihmisistä vähän huomasi, että väsyttää, mutta nauru vain väritti mukavasti matkaa.

Hallilla saimme vuokrata luistimet panttia vastaan. Ah, kuinka ihanaa oli luistella hokkareilla pitkästä aikaa. Minä kun luulin, että reilun kahdeksan vuoden luistelu kaunoluistimilla olisi saanut tottumaan, mutta ei. Pitkästä aikaa ei tuntunut siltä, että kaatuu ihan minä hetkenä hyvänsä. Olisi vain pitänyt pitää oma päänsä ja jatkaa hokkareilla luistelua...
Luistelu sujui kaikilta todella hyvin ja kaikki pysyivät pystyssä. Kaikilla oli mukavaa ja hallissa oli paljon porukaa muistakin nuorisotaloista. Kotimatka oli tulomatkaa levottomampi, eikä kukaan enää tajunnut ketään. Olin iloisesti yllättynyt, kun poika, joka ei oikeastaan ikinä puhu minulle, alkoi höpöttää junassa. Ei haitannut, vaikka en tajunnut sanaakaan, koska hän puhui tarkoituksella liian nopeasti ja hyvin epäselvästi. Vastasin vain suomeksi ja kaikki taas nauroivat.

Päivä oli älyttömän onnistunut, enkä malta odottaa ensi viikkoa. Seuraavan parin viikon ajan meillä on tiedossa erityisjuttuja loman takia. Esimerkiksi maanantaina on Mädchen übernachtung, eli tyttöjen yökylä-hommeli. Tiedossa on kokkailua, elokuvaa, pelejä ja kaikennäköistä seikkailua. Nyt pitää enää ladata akkuja, että jaksaa riehua koko yön.

Aleaha & Sabine

Sabine & Nina
Sabine, Eric & Ignazio
Nina, Eric & Ignazio
Nürnberg Arena




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti